1. Homepage
  2.  / 
  3. Blog
  4.  / 
  5. 10 mielenkiintoista faktaa Tadžikistanista
10 mielenkiintoista faktaa Tadžikistanista

10 mielenkiintoista faktaa Tadžikistanista

Pikafaktoja Tadžikistanista:

  • Väestö: Noin 9,5 miljoonaa asukasta.
  • Virallinen kieli: Tadžikki.
  • Pääkaupunki: Dušanbe.
  • Valuutta: Tadžikistanin somoni.
  • Hallitusmuoto: Tasavalta presidentiaalisella järjestelmällä.
  • Päätä uskonto: Islam.
  • Maantiede: Sisämaavaltio Keski-Aasiassa, rajanaapureina Afganistan, Uzbekistan, Kirgisia ja Kiina.

Fakta 1: Noin 90% Tadžikistanista on vuoristoista

Tadžikistan on pääosin vuoristoinen maa, jonka alueesta noin 90% on vuorten peitossa. Lisäksi noin puolet maan pinta-alasta sijaitsee yli 3 000 metrin korkeudessa (9 800 jalkaa) merenpinnan yläpuolella. Tälle karkealle topografialle on ominaista Pamirin ja Alain vuoristojen kohoavat huiput, mikä on tuonut Tadžikistanille lempinimen “maailman katto”. Vuoristoisella maastolla on merkittävä vaikutus maan ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön, mikä tekee siitä kiehtovan kohteen seikkailijoille, luonnonystäville ja kulttuurin tutkijoille.

Nicolas Rénac, (CC BY-NC 2.0)

Fakta 2: Pääkaupungin nimi tarkoittaa maanantaita

Nimi juontuu persian sanoista “du”, joka tarkoittaa “kaksi”, ja “shanbe”, joka tarkoittaa “päivä”. Legenda kertoo, että kaupunki oli alun perin pieni kylä, jossa pidettiin torikauppaa vain maanantaisin. Ajan myötä kylä kasvoi kaupungiksi, ja nimi “Dušanbe” jäi elämään, heijastellen sen vaatimattomia alkuja torikauppapaikkakuntana. Miksi toinen päivä on maanantai? Näin sitä pidetään islamilaisessa maailmassa – sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä ja lauantai viimeinen.

Dušanbe, Tadžikistanin pääkaupunki, sai alkunsa pienenä torikyläna Silkkitien varrella. Se kasvoi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunnan hallinnon aikana ja laajeni entisestään neuvostoaikana, kehittyen teollisuus- ja hallintokeskukseksi. Kun Tadžikistan itsenäistyi vuonna 1991, Dušanbesta tuli pääkaupunki ja se jatkoi kehittymistään yhdistäen neuvostoajan rakenteet nykyaikaisiin mukavuuksiin. Nykyään se toimii Tadžikistanin poliittisena, taloudellisena ja kulttuurillisena keskuksena.

Fakta 3: Tadžikistanissa on järvi, joka on nimetty Aleksanteri Suuren mukaan

Tadžikistanissa on järvi nimeltä Iskanderkul, joka tarkoittaa englanniksi “Aleksanterin järveä”. Legenda kertoo, että Aleksanteri Suuri, muinainen kreikkalainen valloittaja, kulki alueen läpi sotaretkiensä aikana Keski-Aasiassa, ja järvi nimettiin hänen kunniakseen. Iskanderkul sijaitsee Fannin vuorissa tarjoten henkeäsalpaavaa maisemaa ja toimien suosittuna kohteena turisteille ja ulkoilmaharrastajille.

Roderick Eime, (CC BY-ND 2.0)

Fakta 4: Tadžikistanissa on maailman toiseksi korkein pato

Tadžikistanin Nurekin pato, joka valmistui vuonna 1980, on maailman toiseksi korkein pato noin 300 metrin (984 jalan) korkeudellaan. Sillä on kriittinen rooli vesivoiman tuotannossa ja kasteluvesijärjestelmissä alueella.

Rogunin padon rakentaminen on myös aloitettu, ja sen odotetaan valmistuessaan ylittävän Nurekin padon korkeuden. Rogunin padon ennustetaan olevan noin 335 metriä (1 099 jalkaa) korkea, mikä tekisi siitä kaikkien aikojen korkeimman padon. Kun se on toiminnassa, sen odotetaan lisäävän entisestään Tadžikistanin vesivoiman kapasiteettia ja edistävän alueen kehitystä.

Fakta 5: Tadžikistanissa on myös maailman toiseksi korkein tie

Tadžikistanissa sijaitsee Pamirin moottoritie, joka tunnetaan myös nimellä M41 ja joka on maailman toiseksi korkein kansainvälinen tie. Moottoritie kulkee Pamirin vuorten läpi tarjoten upeat vuoristomaisemat ja ylittäen lukuisia korkealla sijaitsevia solia.

Yksi Pamirin moottoritien merkittävimmistä osuuksista on Ak-Baitalin sola, joka sijaitsee noin 4 655 metrin korkeudessa (15 270 jalkaa) merenpinnan yläpuolella. Tämä tekee siitä yhden maailman korkeimmista ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuista soista, toisena vain läheiselle Khunjerabin solalle Kiinan ja Pakistanin rajalla. Pamirin moottoritie toimii elintärkeänä liikenneväylänä yhdistäen Tadžikistanin naapurimaihin kuten Kirgisiaan, Afganistaniin ja Kiinaan.

Huomautus: Jos suunnittelet vierailua maahan, tarkista tarvitsetko kansainvälistä ajokorttia Tadžikistanissa ajaaksesi.

Timon91, (CC BY-NC-SA 2.0)

Fakta 6: Tadžikistanissa on tuhoisia maanjäristyksiä

Tadžikistan sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, ja maan historiassa on tapahtunut tuhoisia maanjäristyksiä. Sijaintinsa vuoksi Euraasian ja Intian mannerlaattojen rajalla Tadžikistan kokee tiheää seismistä toimintaa, mikä tekee siitä altiin maanjäristyksille.

Yksi Tadžikistanin lähihistorian tuhoisimmista maanjäristyksistä tapahtui 10. heinäkuuta 1949. Khaitin maanjäristyksenä tunnettu järistys oli magnitudiltaan 7,5 ja aiheutti laajaa tuhoa erityisesti maan itäosassa. Tuhansia ihmisiä menetti henkensä, ja monet kylät vahingoittuivat vakavasti tai tuhoutuivat kokonaan.

Äskettäin, 7. joulukuuta 2015, voimakas 7,2 magnitudin maanjäristys iski lounais-Tadžikistaniin lähellä Afganistanin rajaa. Maanjäristys aiheutti merkittäviä vaurioita rakennuksille ja infrastruktuurille kärsineellä alueella, johtaen uhrien ja siirtymään joutuneiden määrään.

Fakta 7: Tadžikistanissa on lähes 1000 jokea

Tadžikistanin halki virtaa lukuisia jokia, mikä tekee siitä vesirikkaasta maata Keski-Aasiassa. Vaikka tarkka määrä saattaa vaihdella hieman luokittelukriteerien mukaan, Tadžikistanissa arvioidaan olevan lähes 1 000 jokea virtaamassa sen alueella.

Nämä joet saavat alkunsa maan vuoristoisesta maastosta, erityisesti Pamirin ja Alain vuoristoista, ja niitä ruokkivat jäätiköt, lumen sulaminen ja sademäärät. Tadžikistanin merkittävin joki on Amu-darja, joka muodostaa osan maan etelärajasta ja sillä on ratkaiseva rooli sen kastelujärjestelmissä ja maataloudessa.

Muita merkittäviä jokia Tadžikistanissa ovat Vahš, Panj, Kofarnihon ja Zarafšon -joet monien muiden joukossa. Nämä joet eivät ainoastaan tarjoa vettä juomiseen, maatalouteen ja vesivoiman tuotantoon, vaan myös edistävät maan upeiden luonnonmaisemien ja luonnon monimuotoisuuden.

Ninara, (CC BY 2.0)

Fakta 8: Ulkomailta tulevat rahalähetykset muodostavat merkittävän osan maan tuloista

Ulkomailla työskentelevien tadžikistanilaisten rahalähetykset muodostavat merkittävän osan maan tuloista, vaikuttaen huomattavasti sen talouteen. Viime vuosina rahalähetykset ovat muodostaneet noin 25-35% Tadžikistanin BKT:sta, tehden niistä elintärkeän ulkomaan valuutan tulon lähteen. Tadžikistanilla on suuri diaspora, ja monet tadžikistanilaiset kansalaiset työskentelevät Venäjällä, Kazakstanissa ja muissa maissa siirtotyöläisinä. Nämä varat ovat ratkaisevassa roolissa kotitalouksien tukemisessa, köyhyyden vähentämisessä ja taloudellisen toiminnan virkistämisessä.

Fakta 9: Tadžikistanissa on suolavuori

Tadžikistanissa sijaitsee Sarikolin suolavuori, joka tunnetaan myös nimellä Yagnobin suolavuori. Yagnobin laakson syrjäisellä alueella sijaitseva tämä luonnon ihme on yksi Keski-Aasian suurimmista suolaesiintymistä. Vuori koostuu kokonaan suolasta ja on muodostunut miljoonien vuosien aikana geologisten prosessien kautta.

Sarikolin suolavuori on merkittävä geologinen ja kulttuurillinen maamerkki Tadžikistanissa, houkuttaen sekä vierailijoita että tutkijoita. Vuoresta louhittua suolaa on käytetty erilaisiin tarkoituksiin läpi historian, mukaan lukien kulinaarisiin, lääketieteellisiin ja teollisiin käyttötarkoituksiin.

AkbarzodaCC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Fakta 10: Muinaisina aikoina Tadžikistan oli yksi buddhalaisuuden keskuksista

Alue oli osa laajempaa buddhalaista kulttuuripiiriä, joka ulottui Silkkitien varrella yhdistäen Intian niemimaan Itä- ja Keski-Aasiaan.

Tadžikistanin strateginen sijainti Silkkitiellä helpotti buddhalaisuuden leviämistä alueelle, ja koko alueelta on löydetty lukuisia buddhalaisia luostareita, stupoja ja esineitä. Tutkijat uskovat, että buddhalaisuus kukoisti Tadžikistanissa, erityisesti nykyisen Afganistanin ja Uzbekistanin rajaseuduilla.

Muinainen Penjikentin kaupunki, joka sijaitsee nyky-Tadžikistanissa, oli yksi alueen merkittävimmistä buddhalaisuuden keskuksista. Penjikentissä tehdyt kaivaukset ovat paljastaneet buddhalaisia temppeleitä, veistoksia ja esineitä, tarjoten arvokkaita näkemyksiä buddhalaisuuden leviämisestä ja harjoittamisesta Keski-Aasiassa muinaisina aikoina.

Kuitenkin islamin nousun myötä alueella 700-luvulta lähtien buddhalaisuus vähitellen hiipui Tadžikistanissa, muuttuen lopulta vähemmistöuskonnoksi.

Apply
Please type your email in the field below and click "Subscribe"
Subscribe and get full instructions about the obtaining and using of International Driving License, as well as advice for drivers abroad