10 mielenkiintoista faktaa Armeniasta

Pikafaktoja Armeniasta:

• Väestö: Noin 2,9 miljoonaa ihmistä.
• Pääkaupunki: Jerevan.
• Pinta-ala: Noin 29 743 neliökilometriä.
• Valuutta: Armenian dram (AMD).
• Kieli: Armenia.
• Maantiede: Sisämaavaltio Etelä-Kaukasuksessa, jossa on monipuolisia maisemia, mukaan lukien vuoria, laaksoja ja upea Sevanjärvi.

Fakta 1: Armenia liittyy raamatulliseen Araratin vuoreen

Armenia liittyy läheisesti raamatulliseen Araratin vuoreen, joka on ikoninen ja symbolinen vuori eri uskonnollisissa perinteissä. Raamatun mukaan sen uskotaan olevan Nooan arkin lepopaikka suuren vedenpaisumuksen jälkeen. Araratin vuori on näkyvä maamerkki, joka näkyy monista Armenian osista ja vaikuttaa sen kulttuuriseen ja hengelliseen merkitykseen. Vaikka se sijaitsee nyky-Turkissa, Araratin vuorella on erityinen paikka armenialaisten sydämissä ja identiteetissä. Araratin vuoren kuva löytyy usein armenialaisesta taiteesta, kirjallisuudesta ja kansallisista symboleista.

Fakta 2: Armeniassa asuu enemmän armenialaisia ulkomailla kuin Armeniassa

Ulkomailla asuu enemmän armenialaisia, koska monet armenialaiset pakotettiin lähtemään vainon ja joukkomurhien vuoksi Ottomaanien valtakunnassa. Tragiset tapahtumat, joita yleisesti kutsutaan Armenian kansanmurhaksi, tapahtuivat Ottomaanien valtakunnan viimeisinä vuosina (1915-1923). Tämän kansanmurhan ennakkoehdot sisälsivät poliittista epävakautta, nationalistisia tunteita ja armenialaisväestöä kohtaan kohdistuvaa syrjivää politiikkaa. Keskeisiä tekijöitä ovat:

1. Nationalismi ja poliittinen myllerrys: Rappeutuvalla Ottomaanien valtakunnalla oli kasvavaa nationalismia ja se pyrki yhdenmukaistamaan väestöään. Tämä ilmapiiri vaikutti etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan kohdistetuun syrjivään politiikkaan.
2. Karkotukset ja joukkomurhat: Vuonna 1915 Ottomaanien hallitus aloitti armenialaisväestön joukkosiirrot ja systemaattiset joukkomurhat. Armenialaiset poistettiin väkisin kodeistaan, heitä kohdeltiin julmasti karkotuksen aikana ja monet tapettiin.
3. Kansanmurhan tavoite: Tutkijat ja historioitsijat pitävät tapahtumia laajalti kansanmurhana systemaattisen suunnittelun, joukkomurhien ja armenialaisten tuhoamisaikomuksen todisteiden vuoksi.
4. Kansainvälinen reaktio: Kansanmurha sai aikaan kansainvälistä tuomitsemista tuolloin, ja se on edelleen historiallisesti ja poliittisesti merkittävä aihe. Nyky-Turkki kuitenkin kiistää termin “kansanmurha”, myöntäen kuolemat mutta selittäen ne sodan ajan olosuhteilla.

Armenian kansanmurhan seurauksia ovat merkittävä henkilövahinkojen määrä, pakkomuutto ja huomattavan armenialaisen diasporaväestön muodostuminen, jossa monia yhteisöjä on muodostunut ympäri maailmaa. Tapahtumien tunnustaminen kansanmurhaksi on edelleen herkkä ja kiistelty aihe kansainvälisellä näyttämöllä. Turkki kiistää edelleen nämä tapahtumat.

Fakta 3: Armenia oli ensimmäinen maa, joka omaksui kristinuskon

Armenialla on kunnia olla ensimmäinen maa, joka virallisesti omaksui kristinuskon valtionuskonnokseen. Tämä historiallinen tapahtuma tapahtui vuonna 301 jKr., mikä tekee Armeniasta yhden varhaisimmista kansoista, joka omaksui kristinuskon. Tämän päätöksen katalysaattorina oli Pyhä Gregorios Valaistaja, jolle annetaan kunnia kuningas Tiridates III:n ja myöhemmin armenialaisten kääntämisestä kristinuskoon.

Etšmiadzinin katedraali, joka sijaitsee Vagharšapatissa (Etšmiadzin), tunnustetaan ensimmäiseksi Armeniassa rakennetuksi katedraaliksi ja sitä pidetään maailman vanhimpana valtion rakentamana kirkkona. 400-luvun alussa rakennettu Etšmiadzin on edelleen merkittävä hengellinen ja kulttuurinen symboli armenialaisille, heijastellen kansan syvään juurtuneita kristillisiä perinteitä.

Fakta 4: Armenialla on oma aakkosto

Armenia on ainutlaatuisen ja muinaisen kirjoituksen koti, samoin kuin naapurimaa Georgia omalla aakkostollaan (katso 10 mielenkiintoista faktaa Georgiasta). Pyhä Mesrop Maštocin vuonna 405 jKr. luoma armenialainen aakkosto koostuu 38 kirjaimesta, joista jokainen edustaa erillistä ääntä. Aakkoston luominen oli ratkaisevassa roolissa armenialaisen kulttuurin, kirjallisuuden ja uskonnollisten tekstien säilyttämisessä ja levittämisessä.

Armenialainen aakkosto on pysynyt suurelta osin muuttumattomana vuosisatojen ajan ja on edelleen käytössä. Sen erottuvat merkit ja historiallinen merkitys tekevät siitä olennaisen osan Armenian kulttuurista identiteettiä ja kielellisestä perinnöstä.

Fakta 5: Vanhin viinitila on löydetty Armeniasta

Armeniassa sijaitsee maailman vanhin tunnettu viinitila. Arenin kylässä sijaitseva Areni-1:n arkeologinen kohde on tarjonnut todisteita viininvalmistuksesta noin 4100 eKr. asti. Tämä muinainen viinitila sisälsi käymisastioita, rypälepuristimen ja säilytyskruukut, tarjoten näkemyksiä viininvalmistuksen varhaisista vaiheista.

Areni-1:n löytö viittaa siihen, että Armenian ylangot näyttelivät merkittävää roolia viininviljelyn ja viininvalmistuksen historiassa, esitellen rikkaan perinteen, joka on jatkunut tuhansien vuosien ajan. Tämä löytö korostaa Armenian historiallista panosta viinin maailmaan.

Fakta 6: Armenia tunnetaan brandynsä laadusta

Armenia on kuuluisa korkealaatuisen brandyn tuotannosta, perinteellä, joka ulottuu 1800-luvun lopulle. Armenialaista brandyä, jota usein kutsutaan “konjakkiksi” sen samankaltaisuuden vuoksi ranskalaisen brandyn kanssa, on kiitelty kansainvälisesti sen poikkeuksellisen maun ja käsityötaidon vuoksi.

Yksi kuuluisimmista armenialaisista brandyntuottajista on Jerevanin Brandy-yhtiö, joka tunnetaan ikonisesta Ararat-nimisestä brandystään. Brandy valmistetaan paikallisista rypälelajikkeista ja kypsytetään tammitynnyreissä, mikä tuottaa pehmeän ja erottuvan makuprofiilin. Armenian brandynvalmistusperinne on syvässä suhteessa sen viininviljelyperinnöön ja pysyy maan ylpeyden aiheena.

Fakta 7: Jerevaniä kutsutaan Kivien vaaleanpunaiseksi kaupungiksi

Jerevaniä, Armenian pääkaupunkia, kutsutaan usein “Kivien vaaleanpunaiseksi kaupungiksi” paikallisesti louhitun vaaleanpunaisen tuufakiven laajan käytön vuoksi monissa sen rakennuksissa. Kiven ruusu- ja kultasävyt antavat kaupungille lämpimän ja ainutlaatuisen ilmeen, erityisesti auringonvalossa. Tämä erottuva arkkitehtoninen piirre on vaikuttanut Jerevanin lempinimeen ja lisää kaupungin esteettistä viehätystä.

Fakta 8: Julkisissa kouluissa shakki on akateeminen oppiaine

Armenia painottaa merkittävästi shakkikoulutusta, ja shakkia opetetaan pakollisena akateemisena oppiaineena julkisissa kouluissa. Maalla on vahva shakkiperinne, ja tämä opetuksellinen lähestymistapa pyrkii kehittämään opiskelijoiden strategista ajattelua, keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Shakkia ei arvosteta Armeniassa vain urheiluna, vaan myös arvokkaana välineenä älylliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Tämä ainutlaatuinen aloite on edistänyt Armenian menestystä shakin maailmassa, tuottaen useita suurmestareja ja mestareita vuosien varrella.

Fakta 9: Armenialla oli kolme UNESCO:n maailmanperintökohdetta

Näihin kohteisiin kuuluvat:

1. Etšmiadzinin katedraali ja kirkot sekä Zvartnots’in arkeologinen kohde: Tämä kohde sisältää Etšmiadzinin pyhän istuimen, Armenian apostolisen kirkon keskeisen uskonnollisen paikan, ja Zvartnots’in katedraalin rauniot.
2. Geghardin luostari ja ylä-Azatin laakso: Tämä keskiaikainen luostari on osittain kaiverrettu viereiseen vuoreen, kallioiden ympäröimänä, ja se on kuuluisa ainutlaatuisesta arkkitehtuuristaan.
3. Haghpatin ja Sanahinin luostarit: Nämä kaksi luostarikompleksia, jotka sijaitsevat Tumanianin alueella, ovat erinomaisia esimerkkejä keskiaikaisesta armenialaisesta uskonnollisesta arkkitehtuurista.

Huomautus: Jos aiot vierailla maassa, tarkista tarvitsetko kansainvälistä ajokorttia Armeniassa ajamiseen.

Fakta 10: Armenialainen leipä – lavaš on UNESCO:n aineeton perintökohde

Lavaš, perinteinen armenialainen rieskalipä, merkittiin UNESCO:n ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön edustavalle listalle vuonna 2014. Tunnustus korostaa kulttuurista merkitystä ja käsityötaitoa, joka liittyy lavašin valmistukseen, sillä sillä on keskeinen rooli armenialaisessa keittiössä ja sosiaalisissa rituaaleissa. Lavaš valmistetaan yksinkertaisista ainesosista kuten jauhosta, vedestä ja suolasta, ja sen valmistusprosessi sisältää taikinan venyttämisen ja paistamisen saviastian seinämillä tai kuumilla kivillä. Merkintä tunnustaa lavašin valmistusperinteiden kulttuurisen tärkeyden, siihen liittyvät taidot ja sen valmistuksen yhteisölliset näkökohdat.