Nopeat faktat Kirgisiasta:
- Väkiluku: Noin 6,5 miljoonaa ihmistä.
- Virallinen kieli: Kirgiisi.
- Pääkaupunki: Biškek.
- Valuutta: Kirgisialainen som.
- Hallitusmuoto: Tasavalta parlamentaarisella järjestelmällä.
- Pääuskonto: Islam.
- Maantiede: Sisämaavaltio Keski-Aasiassa, rajautuu Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Tadžikistaniin ja Kiinaan.
Fakta 1: Kirgisistanista 80% on vuorten peitossa
Noin 80% Kirgisistanin alueesta on vuorten peitossa, mikä on ansainnut sille lempinimen “Keski-Aasian Sveitsi”. Maa tunnetaan upeiden vuoristojensa ansiosta, mukaan lukien Tien Šan-, Pamir- ja Ala-Too-vuorijonot, jotka tarjoavat henkeäsalpaavia maisemia, monimuotoisia ekosysteemejä ja erinomaisia mahdollisuuksia ulkoilmateknteille kuten vaelluks, trekkaukselle ja vuorikiipeilylle.

Fakta 3: Turismi Kirgisiassa ei ole kovin kehittynyttä

Fakta 4: Maan nimi kääntyy neljänkymmenen heimon maaksi
Fakta 5: Jurtat ovat nomadien perinteisiä asumuksia Kirgisiassa

Fakta 6: Maailman pisin runo kirjoitettiin Kirgisiassa
Fakta 7: Kirgisiassa on kaupunkeja Silkkitien ajalta
Huomautus: Jos suunnittelet matkaa maahan, tarkista tarvitsetko ajamiseen.

Fakta 8: Kirgisiassa on 11 kansallispuistoa
Joitakin tunnettuja kansallispuistoja Kirgisiassa ovat:
Ala Archan kansallispuisto Sary-Chelekin biosfäärialue Chon-Keminin kansallispuisto Issyk-Kulin biosfäärialue Besh-Tashin kansallispuisto Karakolin kansallispuistoFakta 9: Issyk-Kul-järvi on maailman toiseksi suurin korkealla sijaitseva järvi

Fakta 10: Kirgisiassa on ollut useita vallankumouksia itsenäistymisen jälkeen
Aksyn verilöyly (2002): Vaikka se ei ollut täysimittainen vallankumous, Aksyn verilöyly oli merkittävä tapahtuma Kirgisistanin poliittisessa historiassa. Se tapahtui Aksyn kaupungissa maaliskuussa 2002, kun kirgiisien turvallisuusjoukot avasivat tulen mielenosoittajiin, mikä johti useisiin kuolemiin. Mielenosoitukset johtuivat korruptiosta ja taloudellisista ongelmista. Tulppaanivallankumous (2005): Tulppaanivallankumous, joka tunnetaan myös maaliskuun 2005 vallankumouksena, johti presidentti Askar Akajevin syrjäyttämiseen, joka oli ollut vallassa Kirgisistanin itsenäistymisestä lähtien. Joukkoprotestit puhkesivat ympäri maata korruptio- ja vaalivilppisyytösten pohjalta. Akayev pakeni maasta ja uusi johto nousi valtaan. Huhtikuun vallankumous (2010): Huhtikuun vallankumous, joka tunnetaan myös Kirgisistanin 2010 vallankumouksena tai Toisena Kirgisistanin vallankumouksena, johti presidentti Kurmanbek Bakijevin kukistumiseen. Vallankumous syttyi laajasta tyytymättömyydestä Bakijevin hallintoon, jota leimasivat korruptiosyytökset, autoritaarisuus ja taloudellinen väärinhallinta. Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen väliset väkivaltaiset yhteenotot johtivat Bakijevin eroamiseen ja pakenemiseen maasta. 2020 protestit ja poliittinen kriisi: Lokakuussa 2020 Kirgisistan koki poliittisen kuohunnan kauden kiistanalaisten parlamenttivaalien jälkeen. Laajaa vaalivilppiä koskevat syytökset sytyttivät joukkoprotestit ympäri maata, mikä johti vaalitulosten mitätöimiseen. Mielenosoittajat vaativat presidentti Sooronbay Jeenbekovin eroa ja poliittisia uudistuksia. Levottomuuksien keskellä useita poliittisia johtajia pidätettiin tai he pakenivat maasta. Presidentti Jeenbekov lopulta erosi ja uusi hallitus muodostettiin.
Published March 16, 2024 • 10m to read