10 Mielenkiintoista Faktaa Algeriasta

Pikafaktoja Algeriasta:

• Väestö: Noin 44 miljoonaa ihmistä.
• Pääkaupunki: Alger.
• Suurin kaupunki: Alger.
• Viralliset kielet: Arabia ja berberi (tamazight); ranskaa käytetään myös laajasti.
• Valuutta: Algerian dinaari (DZD).
• Hallitusmuoto: Unitaarinen puolipresidentiaalinen tasavalta.
• Pääuskonto: Islam, pääasiassa sunnilainen.
• Maantiede: Sijaitsee Pohjois-Afrikassa, rajanaapureina Välimeri pohjoisessa, Tunisia ja Libya idässä, Niger ja Mali etelässä, Mauritania, Länsi-Sahara ja Marokko lännessä.

Fakta 1: Algeria on Afrikan suurin maa

Algeria on Afrikan suurin maa pinta-alaltaan, kattaen noin 2,38 miljoonaa neliökilometriä (919 595 neliömailia). Sen laaja alue ulottuu monenlaisiin maantieteellisiin piirteisiin, mukaan lukien laaja Saharan autiomaa etelässä, Atlas-vuoret pohjoisessa ja hedelmälliset rannikkoalangot Välimeren rannalla.

Algerian valtava koko asettaa sen maailman kymmenenneksi suurimmaksi maaksi, ylittäen muut merkittävät Afrikan maat kuten Kongon demokraattisen tasavallan ja Sudanin. Tämä laaja maa-alue käsittää monenlaisia ilmastoja ja maisemia kuumista ja kuivista autiomaa-olosuhteista Saharassa maltillisempiin lämpötiloihin vuoristoseuduilla.

Fakta 2: Algerian aluetta hallitsivat menneisyydessä monet imperiumit

Koko historiansa ajan nykyisen Algerian aluetta ovat hallinneet eri imperiumit ja sivilisaatiot, joista jokainen on jättänyt oman leimansa sen kulttuuriseen, poliittiseen ja arkkitehtoniseen maisemaan.

1. Muinaiset imperiumit: Alueella asui berberiheimojen ja -sivilisaatioiden muinaisista ajoista lähtien, mukaan lukien numidialaiset ja kartaginolaiset. Karthago, voimakas foinikialainen kaupunkivaltio, käytti vaikutusvaltaa rannikkoalueilla ennen konfliktia Rooman kanssa.
2. Rooman valta: Algeriasta tuli osa Rooman valtakuntaa 2. vuosisadalla eKr., tunnetaan nimellä Numidia ja myöhemmin osana Afrikan provinssia. Rooman vaikutus jätti merkittäviä arkeologisia kohteita kuten Timgad ja Djemila, jotka esittelevät hyvin säilyneitä roomalaisia raunioita ja kaupunkisuunnittelua.
3. Vandaalien ja Bysantin kausi: Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen Algeria joutui vandaalien ja myöhemmin Bysantin valtakunnan hallintaan, joka säilytti kontrollin rannikkoalueilla.
4. Islamilaiset kalifaatit: 7. vuosisadalla jKr. arabi-muslimi-armeijat valloittivat Algerian, tuoden islamin ja perustamalla erilaisia islamilaisia dynastioita kuten umayyadit, abbasidit ja fatimiidit. Islamilainen valta muutti Algerian kulttuurisesti ja poliittisesti, ja kaupungeista kuten Alger tuli merkittäviä islamilaisen sivilisaation keskuksia.
5. Ottomaanien ja ranskalaisten siirtomaavalta: Algeria joutui ottomaanien hallintaan 16. vuosisadalla, mitä seurasi ranskalainen siirtomaavalta 19. vuosisadalla. Ranskalainen valta kesti Algerian itsenäistymiseen vuonna 1962 pitkittyneen vapaussodan jälkeen.
6. Itsenäinen Algeria: Itsenäistymisestä lähtien Algeria on kehittynyt poliittisesti ja kulttuurisesti, pyrkien luomaan modernin kansallisen identiteetin säilyttäen samalla rikkaan historiallisen perintönsä.

Fakta 3: Algeriassa on 7 UNESCO:n maailmanperintökohdetta

Algeria ylpeilee 7 UNESCO:n maailmanperintökohteella, jotka esittelevät sen rikasta kulttuurista ja historiallista perintöä.

1. Beni Hammadin Al Qal’a – Hodna-vuorilla sijaitseva kohde sisältää Hammadidien dynastian ensimmäisen pääkaupungin rauniot 11. vuosisadalta. Se sisältää monumentaalisia jäänteitä, jotka todistavat keskiaikaisen kaupungin suuruudesta.
2. Djémila – Tunnetaan myös nimellä Cuicul, Djémila on muinainen roomalainen kaupunki Algerian koillisosassa. Se säilyttää poikkeuksellisia roomalaisia raunioita, mukaan lukien hyvin säilyneitä foorumeita, temppeleitä, basilikoita, riemukaaria ja taloja kauniilla mosaiikkilattioilla.
3. M’zabin laakso – Tämä kulttuurimaisema on koti viiden keitaskaupungin ryhmälle (Ghardaïa, Beni Isguen, Bou Noura, El Atteuf ja Melika), joissa on asuttu 11. vuosisadalta lähtien. Kaupungit on rakennettu perinteisillä menetelmillä ja mukautettu ankaraan autiomaaympäristöön.
4. Tassili n’Ajjer – Saharan autiomaassa sijaitseva Tassili n’Ajjer tunnetaan esihistoriallisesta kalliotaiteestaan, joka kuvaa muinaista ihmistoimintaa 12 000 eKr. – 100 jKr. Taide sisältää metsästys-, tanssi- ja rituaalikohtauksia, antaen näkemyksiä varhaisesta Saharan elämästä.
5. Timgad – Keisari Trajanuksen noin vuonna 100 jKr. perustama Timgad on hyvin säilynyt roomalainen siirtomaakaupunki Aures-vuorilla. Sen ruudukkosuunnitelma, tyypillinen roomalaiselle kaupunkisuunnittelulle, sisältää foorumin, temppeleitä, amfiteatterin ja kylpylöitä, esitellen roomalaista kansalaisarkkitehtuuria.
6. Tipasa – Algerian rannikolla sijaitseva Tipasa on muinainen puunilaiskauppapaikka, jonka Rooma valloitti ja muutti strategiseksi tukikohdaksi Mauritanian kuningaskuntien valloittamiseen. Se sisältää ainutlaatuisen kokonaisuuden foinikialaisia, roomalaisia, varhaiskristillisiä ja bysanttilaisia raunioita.
7. Algerin Kasbah – Kasbah on ainutlaatuinen arkkitehtoninen esimerkki historiallisesta kaupunkirakenteesta Algerissa, ottomaanien ajalta. Se sisältää kapeita katuja, aukioita, moskeijoita ja ottomaanien palatseja, antaen näkemyksiä Algerian ottomaanien menneisyydestä.

Huomautus: Jos suunnittelet vierailua Algeriaan, tarkista tarvitsetko kansainvälistä ajokorttia Algeriassa auton vuokraamiseen ja ajamiseen.

Fakta 4: Suurin osa maasta on Saharan autiomaata

Sahara kattaa noin 80% maan kokonaispinta-alasta ja ulottuu Algerian etelä- ja kaakkoisalueille. Tätä kuivaa maisemaa luonnehtivat valtavat hiekkadyynit, kivikkoiset tasangot ja harva kasvillisuus, joka on sopeutunut autiomaa-olosuhteisiin.

Algerian Saharan autiomaa on merkittävä paitsi kokonsa, myös monipuolisten geologisten muodostelmiensa ja muinaisten kulttuurikohteidensa vuoksi. Se sisältää Tassili n’Ajjerin kansallispuiston, UNESCO:n maailmanperintökohteen, joka tunnetaan esihistoriallisesta kalliotaiteestaan ja dramaattisista hiekkakiviformaatioistaan. Autiomaan äärimmäinen ilmasto ja maasto asettavat merkittäviä haasteita ihmisasutukselle, ja useimmat asutukset keskittyvät keittaiden ympärille ja pohjoiselle rannikkokaistaleen, jossa vallitsevat suotuisammat olosuhteet.

Fakta 5: Algerian kansalliseläin on fenekkireppu

Algerian kansalliseläin on fenekkireppu (Vulpes zerda), pieni yöaktiivinen kettu, joka on sopeutunut autiomaaympäristöihin. Tunnettu erottuvista suurista korvistaan, jotka auttavat haihduttamaan lämpöä ja terävästa aistista, fenekkireppu on ainutlaatuisesti sopeutunut selviytymään Saharan autiomaan ankarissa olosuhteissa, joka kattaa suuren osan Algerian alueesta.

Nämä ketut tunnetaan hiekkanvärisestä turkistaan, joka naamioi ne autiomaan hiekkoja vasten, ja ne syövät pääasiassa pieniä jyrsijöitä, hyönteisiä ja kasveja. Niiden kyky kestää korkeita lämpötiloja ja säästää vettä tekee niistä ikonisen symbolin Algerian autiomaan ekologialle ja sinnikkyydelle haastavissa ympäristöissä.

Fakta 6: Algeriassa on suuret öljy- ja kaasuvarat

Algerialla on merkittävät sekä öljy- että maakasuvarat, jotka ovat keskeisessä roolissa sen taloudessa ja globaaleilla energiamarkkinoilla. Tässä joitakin avaintietoja Algerian öljy- ja kaasuvaroista:

1. Öljyvarat: Algeria on Afrikan kolmanneksi suurin öljyntuottaja ja sillä on merkittävät todistetut öljyvarat. Viimeisimpien arvioiden mukaan Algerian todistetut öljyvarat ovat noin 12,2 miljardia tynnyriä. Maan öljyntuotanto on historiallisesti keskittynyt Hassi Messaoudin öljykentän ympärille, joka on yksi Afrikan suurimmista.
2. Maakasuvarat: Algeria on merkittävä toimija globaaleilla maakaasumarkkinoilla, kuuluen nesteytetyn maakaasun (LNG) suurimpien viejien joukkoon. Maassa on merkittävät todistetut maakasuvarat, arviolta noin 4,5 biljoonaa kuutiometriä. Keskeisiä maakasukenttiä ovat Hassi R’Mel, In Salah ja Gassi Touil.
3. Taloudellinen merkitys: Öljyn ja kaasun vienti muodostaa Algerian talouden selkärangan, edustaen merkittävää osaa hallituksen tuloista ja vientituloista. Maan energiasektori on houkutellut merkittäviä ulkomaisia investointeja ja sillä on keskeinen rooli sen taloudellisessa kehityksessä.

Fakta 7: Algeria on kuuluisa taateleistaan

Algeria nauttii merkittävää mainetta taateleiden tuotannosta, jotka eivät ole vain algerialaisen keittiön perusta vaan myös keskeinen maatalousvienti. Maan laajat taatelipalmulehvikot, erityisesti pohjoisessa Saharan autiomaassa ja muilla sopivilla alueilla, tuottavat laajan valikoiman taateleita, jotka tunnetaan rikkaista mauistaan ja ravitsemuksellisesta arvostaan. Näistä erityisesti Deglet Nour, Medjool ja Ghars ovat tunnettuja laadustaan ja maustaan.

Kulttuurisesti taateleilla on erityinen paikka algerialaisissa perinteissä. Niitä käytetään yleisesti paikallisten ruokien ja jälkiruokien valmistuksessa, osoittaen niiden monipuolisuutta ja tärkeyttä jokapäiväisessä ruoanlaitossa. Lisäksi taateleilla on merkittävä rooli sosiaalisissa ja uskonnollisissa yhteyksissä, niitä tarjotaan usein vieraanvaraisuuden eleenä kokoontumisissa ja juhlissa.

Fakta 8: Algerialaiset juovat paljon teetä

Algerialaisilla on vahva perinne juoda teetä koko päivän ajan, minttuteen ollessa suosituin lajike. Tämä perinteinen tee, joka tunnetaan paikallisesti nimellä “atay b’nana” tai yksinkertaisesti “atay”, valmistetaan haututtamalla vihreän teen lehtiä tuoreiden minttulehtien ja runsaan määrän sokerin kanssa kiehuvassa vedessä.

Teenjuonti Algeriassa ylittää pelkän virkistyksen; se on kulttuurinen käytäntö, joka edistää yhteisön sidoksia ja vieraanvaraisuutta. Teen tarjoaminen on lämmön ja tervetulleeksi toivottamisen ele algerialaisissa kotitalouksissa, tarjotaan vieraille kunnioituksen ja ystävyyden merkkinä. Sitä seuraa usein keskustelu, välipala kuten taatelit tai leivonnaiset, ja joskus jopa savuaminen perinteisestä vesipiipusta (shisha tai hookah).

Sosiaalisen merkityksensä lisäksi teellä on rooli myös uskonnollisissa ja seremoniallisissa yhteyksissä. Ramadanin aikana, paastonkuukauden, teetä arvostetaan erityisesti keinona katkaista paasto auringonlaskussa (iftar).

Fakta 9: Algerialaiset rakastavat jalkapalloa

Algerian jalkapallorakkautta näkyy kiihkossa, joka ympäröi paikallisia otteluita, kansainvälisiä kilpailuja ja suuria turnauksia kuten Afrikan mestaruusturnausta ja FIFA:n maailmanmestaruusturnausta. Algerian maajoukkueen, joka tunnetaan nimellä Autiomaan ketut, ottelut herättävät kansallista ylpeyttä ja solidaarisuutta, vetäen mukaansa massiivista tukea faneilta, jotka seuraavat heidän matkaansa horjumattomalla omistautumisella.

Urheilun vaikutus ulottuu kentän ulkopuolelle, muokkaamalla sosiaalisia vuorovaikutuksia, keskusteluja ja jopa poliittista diskurssia ajoittain. Algerialaiset kokoontuvat kahviloihin, koteihin ja julkisille aukioille katsomaan pelejä yhdessä, juhlistamassa voittoja ja lohduttamassa tappioissa yhteisenä kokemuksena.

Algeria on tuottanut lahjakkaita pelaajia, jotka ovat tehneet jälkensä kotimaisissa liigoissa ja kansainvälisissä seuroissa, entisestään ruokkien kansan intohimoa jalkapalloon. Nämä urheilijat toimivat roolimalleina ja inspiraation lähteinä pyrkiville nuorille pelaajille ympäri maata.

Fakta 10: Algeria on toinen malariavapaa maa Afrikassa

Algerian menestys malarian hävittämisessä voidaan lukea useiden tekijöiden ansioksi. Vahvat kansanterveysaloitteet, mukaan lukien hyönteismyrkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen laaja jakelu, sisätilojen jäännösruiskutusohjelmat ja tehokas tapausten hallinta, olivat keskeisessä roolissa malarian leviämisen vähentämisessä. Maan vahva terveydenhuollon infrastruktuuri, jota tukivat hallituksen ja kansainväliset kumppanuudet, helpotti malariatapauksien nopeaa diagnosointia ja hoitoa, myötävaikuttaen malarian esiintyvyyden yleiseen laskuun.